Vuoden 2022 parhaat

 


Vuosi on jälleen pulkassa ja uusi alussa. Tässä siis viidettä kertaa jonkinlainen kooste parhaista edellisvuoden aikana lukemistani kirjoista. Määrällisesti lopputulos näyttää olleen 27 kirjaa (tai itse asiassa 28, koska yhtä nidettä ei löytynyt Goodreadsista, eikä se näin kirjautunut mukaan tuohon ylläolevaan kuvaan). 28 kirjaa on sattumalta sama luku kuin viime vuonna ja neljä yli Goodreadsin lukutavoitteeni, johon vuosi sitten kirjasin 24 eli pari kirjaa kuukaudessa. Tuo tahti on viime vuosina osoittautunut ihan järkeväksi niin, ettei fokus karkaa liiaksi tietyn kirjamäärän tavoitteluun, mutta tulee kumminkin luettua ja kuunneltua äänikirjoja säännöllisesti. 

Lukeminen on säännöllisesti annosteltuna hieno harrastus, joka avaa näkökulmia oman arkikuplan ympärille ja haastaa ajattelemaan. 

📖

Goodreads tarjoaa hauskaa dataa luetuista kirjoista. Sivuston mukaan viime vuoden lukemistostani lyhin oli Orwellin klassikko Eläinten vallankumous (126 sivua) ja pisin Mika Waltarin Mikael Hakim (984 sivua tai +40 tuntia äänikirjana). Keskimääräinen kirjani oli 331-sivuinen ja viiden tähden asteikolla antamani keskiarvio oli 3,7 (3,5 vuonna 2021 ja 3,6 vuonna 2020), joten laadullisesti suunta näyttäisi olevan taas hitusen ylöspäin. Ehkä voin vuoden 2023 lopussa todeta, että olen lukenut vain ultimaattisia mestariteoksia ja pääsen nelosen keskiarvoon.

Ennen tarkempaa katsausta vuoden parhaisiin kirjoihin, alla vielä viime vuoden tyyliin tilastoja Goodreadsiin tallentamistani luetuista kirjoista vuodesta 2002 alkaen.

Opiskeuvuosilta taisi jäädä jotain kirjaamatta, mutta lähimenneisyydestä nämä pitää aika hyvin kutinsa.
 

Alla linkit neljän viime vuoden vastaaviin koonteihini sekä päättyvän vuoden katsanto lukemisen arvoisiin kirjoihin satunnaisessa järjestyksessä. Viime vuosien tapaan kokosin otsikoiden alle jollain tapaa samojen kategorioiden alle uppoavia nidoksia.

Vuoden 2021 parhaat täältä
Vuoden 2020 parhaat täältä
Vuoden 2019 parhaat täältä
Ja vuoden 2018 parhaat täältä

---

Vuoden 2022 parhaat 📚


1. Muutama hyvä kasvatuskirja

Melkein joka vuosi tulee luettua joitain lasten kasvatusta sivuavia kirjoja. Yleensä aina samat opit tuntuvat pätevän myös esim. työelämään tai oman itsen kehittämiseen, joten hukkaan näiden lukeminen harvoin menee, vaikkei omia lapsia olisikaan. Tänä vuonna kolme mieleenjäänyttä ja varmasti suositeltavaa kirjaa olivat:

Kuinka kasvattaa bébé: vanhemmuus Pariisin malliin, Pamela Druckerman. Ranskalaisen vanhemmuuden kulmakiviä amerikkalaisen äidin kertomana. Mieleen jäivät mm. lasten kasvattaminen itsenäisiksi pienestä pitäen; oletus, että lapsille voi puhua kuten järjelliselle olennolle; lupa odottaa hyviä käytöstapoja myös lapsilta; vanhempien tavoite jatkaa elämää normaalisti lasten perheeseen tulon jälkeen ja olla luopumatta kokonaan itselle tärkeistä asioista; monipuoliseen ruokavalioon opettaminen; huutamisen välttäminen ja selkeän mutta rauhallisen ei:n käyttö jne. jne. Ihan hyvä peruskirja kasvatuksesta.

-

Mindset: menestymisen psykologia, Carol S. Dweck. Dweck puhuu kahdesta erilaisesta mielenmallista: kasvun asenteesta ja muuttumattomuuden asenteesta. Ne, jotka ovat omaksuneet muuttumattomuuden asenteen, eivät usko ihmisten kykyyn kehittää osaamistaan ja kykyjään ja välttävät usein uuden yrittämistä epäonnistumisen pelossa. Kasvun asenteen omaksuneet sen sijaan uskovat, että kova työ ja uuden opiskelu palkitaan ja kykyjä ja osaamista on aina mahdollista kehittää. Nämä ihmiset ovat avoimempia haasteille ja näkevät epäonnistumiset mahdollisuuksina oppia ja kasvaa.

Dweckin mukaan kasvun asenne on aivan olennaista menestyksen saavuttamiseen elämässä. Hän esittelee kirjassaan tutkimustuloksiaan, jotka osoittavat, että kasvun asenteesta käsin toimivat ihmiset kestävät todennäköisemmin haasteiden edessä, arvostavat ja hyödyntävät palautetta ja jatkavat uuden oppimista ja kasvamista läpi koko elämänsä. Muuttumattomuuden ajatukseen uskovat sen sijaan lamaantuvat takaiskuista ja saavuttavat epätodennäköisemmin koko potentiaaliaan.

Kaikenkaikkiaan kirja on erinomainen klassikoteos, jonka ajatuksia jokaisen kannattaa punnita ja ottaa käyttöön. Keskeistä lastenkasvatusajattelua ja samoin käypää tavaraa työelämään ja koko elämän varrelle.

-

Mitä tehdä levottomille lapsille, Keijo Tahkokallio. Kirjan nimi ei oikeastaan kuvannut mielestäni kovinkaan hyvin sen sisältöä ja käännyttää mahdollisesti joitain potentiaalisia lukijoita pois turhan rajaavana. Monet ajatuksista nimittäin toimivat ihan kaikenlaisille lapsille, eivät vain erityisen levottomille. Vaikkei tätä kirjaa löytynytkään Goodreadsista, sen voi kuunnella ainakin Nextoryssa. Kuuntelun aikana kirjasin ylös muutaman kohdan, jotka mielestäni olivat muistamisen arvoisia.

  • Kasvatuksen tarkoitus on auttaa lasta kohtuullistamaan halunsa.
  • Kaikki lapset tarvitsevat yhtä paljon työtä saavuttaakseen oman mittansa.
  • Motivaatio ei ole oppimisessa tärkeintä. Työ on.
  • Hyveen tietäminen on eri asia kuin hyveen mukaan eläminen.


📖

2. Elämäkerrat

Elämäkertoja luin tänä vuonna seitsemän, joista tässä muutama sana.

Henkäys on ilmaa vain, Paul Kalanithi. 36-vuotiaana keuhkosyöpädiagnoosin saaneen ja muutamaa vuotta sen jälkeen kuolleen Paul Kalanithin kirjoittama kirja julkaistiin vasta hänen kuolemansa jälkeen Kalanithin vaimon Lucyn toimesta. Erikoisen syvää ja avointa pohdintaa elämästä ja kuolemasta mieheltä, joka tiesi kirjoittaessaan aikaa olevan jäljellä vain joistain kuukausista muutamiin vuosiin.

-

Tie taipuu, Sami Yaffa. Sami Yaffan omaelämäkerta Tie taipuu oli hyvä ja tarjosi rutkasti lisäoppia tästä rokkarista, josta en Hanoi Rocksin lisäksi juuri muuta tiennyt. Pitkä ura takana ja kovien nimien kanssa on mies paiskonut hommia ympäri maailman. Sound Tracker lähti lukemisen jälkeen katsantoon Yle Areenassa ja Spotifyn tykätyihin nostin myös liudan Yaffaa eri muodoissa. Kirjan tähden uudet tuotokset, kuten Down at St. Joe's toimii muuten aika hyvin. Vuoden aikana näin Yaffan myös kahdesti tositoimissa lavalla: ensin oman bändinsä keikalla Tavastialla ja myöhemmin Michael Monroen 60-vuotisjuhlakonsertissa. Hatunnosto tälle muusikolle. 


Elon Musk: Visionääri Teslan, SpaceX:n ja Solar Cityn takana. Visionääri Muskista kertova kirja tuli kuunneltua melkein seitsemän vuotta ilmestymisen jälkeen, mutta se ei juuri haitannut. Pikemminkin oli hauska huomata, miten jotkin asiat, jotka olivat kirjoitushetkellä vielä olleet visioita (esim. Space X:n rakettien laskeutuminen meressä olevalle alustalle tai Teslan arvon nousu tuhanteen miljardiin dollariin), olivat lukuhetkellä totta. (toim. huom: 1.1.2023 tuosta tammikuun 2022 arvosta on sulanut yli puolet pois, mutta siellä tuhannessa miljardissa se joka tapauksessa kävi). Monipuolinen kuvaus todella erikoisesta ja jatkuvasti nopeilla liikkeillään ja mielipiteillään kohahduttavasta ihmisestä, jonka työmoraali samoin kuin paineen- ja riskinsietokyky vaikuttavat olevan toisesta maailmasta (ehkä Marsista).

 

Yksi elämä, yksi planeetta - Näkemys ihmeellisen maailmamme tulevaisuudesta, David Attenborough. En ole ihan varma, meneekö kirja varsinaisesti elämäkertojen kategoriaan. Joka tapauksessa hyvä ja tärkeä kirja legendaariselta luontodokumenttien gurulta.

 

Mahdoton menestys - kasvun paikkana Nokia. Jorma Ollila. Mielenkiintoinen kirja Nokian historiasta - 80-luvulta vuoden 2010 kieppeille lähinnä matkapuhelinten ja Ollilan oman työhistoriikin kulmista. Toistuvia johtamiseen liittyviä teemoja mm. politikoinnin välttäminen, strategioiden toimeenpanokyky, kasvun tärkeys, globaali ajattelu ja asiakaslähtöisyys sekä toimenkuvien kierrättäminen ja etenemismahdollisuuksien antaminen lupaaville ja yritteliäille nuorille.

 

Pari urheilijan elämäkertaa: Härkävuosi: Jari "Bull" Mentulan tarina ja Petra Olli - Painija. Nämäkin ihan mielenkiintoista luettavaa varsinkin urheilun ystäville.


📖

3. 984-sivuinen eepos

Viime vuonna annoin erinomaisen pitkän romaanin erityismaininnan Ken Folletin Taivaan pilarit -järkäleelle.

Tänä vuonna vastaavan viitan saa Mika Waltarin Mikael Hakim - jatkokertomus Mikael Karvajalan 1500-luvun Turusta alkaneille seikkailuille, tällä kertaa Lähi-Itään ja osin Eurooppaan sjoittuen. Kirja ei yllä aivan Waltarin suosikkini, Sinuhe egyptiläisen tasolle, mutta lähelle kyllä. Kokonaisuutena se oli ehkäpä parempi kuin Mikaelin kertomuksen ensimmäinen osa.

Henkilöhahmot (Mikaelin lisäksi Antti aka. painija Antar -veli, paha vaimo Julia, Abu El Kassim, Suurvisiiri ja monet muut) tulivat +40-tuntisen äänikirjan aikana tutuiksi ja Mikaelin pohdintoihin sisältyy samoin kuin Sinuhessa, monen elämänhallintaoppaan verran fiksuja mietteitä, oppaita hauskemmassa muodossa tosin.

Toimi äänikirjana Veikko Honkasen lukemana erinomaisesti.


📖

4. Joitain yleishyödyllisiä opuksia

Et taida kuunnella, Kate Murphy. Paremmaksi kuuntelijaksi kannattaa opetella monista syistä, joista Murphy antaa kirjassaan hyvän kokonaiskuvan. Taikatemppuja ei tämänkään taidon harjoittelussa tarvita, kärsivällisyyttä ja paneutumista kyllä. Aloittaa voi vaikka laittamalla puhelimen vähän useammin pois, antamalla toisen puhua ja keskittymällä siihen, mitä toinen sanoo. Murphyn mukaan ihmisillä on nykyaikana patoutunut tarve tulla kuulluksi ja siihen kannattaa antaa mahdollisuus (järjen rajoissa toki; kenelläkään ei ole velvollisuutta kuunnella tuntikausien jaaritteluja, vailla argumentteja olevia väitöksiä tai loputonta negaatiotykityksiä). 

Hyvä kirja, joka kannustaa avaamaan suun entistä harvemmin ja korvat useammin. 

-

Thinking in Systems: A Primer, Donella H. Meadows. Thinking in Systems on hyvä johdatus systeemiajatteluun. Edesmennyt kirjoittaja Donella H. Meadows toimi eläessään MIT:n System Dynamics groupissa ja esimerkiksi Peter Sengen kanssa. Hän oli mukana kirjoittamassa klassikkoteosta Kasvun rajat (The Limits to Growth, 1972) ja kirja sisältääkin lukuisia esimerkkejä liittyen ympäristön kestokykyyn ja kestävään kehitykseen. Esimerkit eivät kuitenkaan rajoitu näihin vaan mielenkiintoisia ideoita systeemiajattelun hyödyntämiseen löytyy opuksesta monelta elämän alueelta.

Vaikka systeemiajattelun pohjalla on matemaattinen mallinnus, Meadowsin kirja ei oikeastaan esittele systeemiajattelua sen kautta. Sen sijaan lähestymistapa on monitieteinen ja arkielämän ongelmien ratkaisuista ponnistava.

Meadowsin systeemikaavioissa käyttämissä symboleissa on jonkin verran eroja googlaamalla/youtubesta löytyviin tai esimerkiksi Sengen The Fifth Discipline -kirjassaan käyttämiin merkintätapoihin nähden, mutta erot eivät ole lopulta kovin suuria. 

Kirja koostuu kolmesta osasta, joista kirjoitin vähän pidemmät muistiinpanot Goodreadsiin

-

Lyhyt historia lähes kaikesta, Bill Bryson. Kirja käy läpi maapallon vaiheet joidenkin miljardien vuosien takaa paikoitellen ihan hauskalla ja herättelevällä tavalla. Omaan makuun painotus olisi voinut olla hivenen enemmän elämässä ja vähemmän kiviaineksissa, mutta toisaalta jos "käyttäytymiseltään nykyisen kaltainen ihminen on ollut olemassa vain n. 0,001% maapallon historiasta" niin kyllä ihmiset tuosta enemmän palstatilaa Brysonilta saivat. Kaiken kaikkiaan tällaisen ääripitkää historiaa käsittelevän kirjan lukeminen voi auttaa laittamaan asioita mittasuhteisiin ja näkemään, ettei puhe kestävästä kehityksestä ole turhaa jorinaa.

-

Internet, Mikko Hyppönen. Aivan erinomainen kirja internetin saloista huippuasiantuntijalta. Opuksen soisi olevan yleissivistävää pakkolukemistoa melkeinpä jokaiselle, jonka lisäksi Hyppönen on aika hauska kirjoittaja.

Kirjan lukemisen jälkeen omalle to-do -listalle nousivat taas ainakin varmuuskopiointi, salasanojen laatu (ja uusiminen useammin kuin joka kymmenes vuosi) sekä terve epäluulo käyttäjätietoja kerääviä ohjelmistoja ja yrityksiä kohtaan + ehkäpä sen skannailu, mitkä ovat vaihtoehdot tai onko niitä. Applen suhtautuminen käyttäjän yksityistietoihin esimerkiksi on ilmeisesti koko lailla erilainen kuin joillain toisilla yrityksillä.

Mielenkiintoisia mieleenjääneitä nostoja olivat lisäksi esim. katsaukset virusten, matojen, lunnastroijalaisten ja muiden haittaohjelmien menneisyyteen ja nykytilaan sekä valtioiden ja poliisin rooliin haittaohjelmien tuottajina. Yksi ajatus, joka myös laittoi miettimään, oli eri palvelujen ja yritysten liiketoimintamallit (mainokset vs. maksullisuus) ja kysymys siitä, maksaisinko facebookin käytöstä Netflixin tai Spotifyn tapaan jos sen busineslogiikka perustuisikin kuukausimaksaviin käyttäjiin mainosten sijaan.

Suosittelen Hyppösen kirjaa jokaiselle, joka on joskus käyttänyt, käyttää, tai suunnittelee tulevaisuudessa käyttävänsä internetiä.

📖

5. Uusi kategoria - kesken jätetyt kirjat

Viime vuonna (tai sitä edellisenä) lupasin itselleni, että yritän nostaa lukemieni kirjojen tasoa. Laadun nostoon liittyen otin tänä vuonna konkreettisen askeleen jättämällä kesken aimo kasan kirjoja, jotka syystä tai toisesta eivät temmanneet mukaan. Kaikki niistä eivät olleet varsinaisesti huonoja, edes omasta mielestäni. Ehkä luin ne sellaiseen aikaan, etteivät ne vain sillä hetkellä kolahtaneet, tai ehkä ne olivat pala jonkun toisen kakkua, kuka tietää. Tälle kyseenalaiselle listalle pääsivät seuraavat:

  • Johannes Angelos, Mika Waltari
  • Koti kulttuurien välissä, Lotta-Sofia Haasko
  • Vuosikirja, Seth Rogen
  • Maailma ilman loppua, Ken Follet
  • Cilkan tarina, Heather Morris
  • Havukka-Ahon ajattelija, Veikko Huovinen
  • Luolakarhun klaani, Jean M. Untinen-Auel
  • Populaarimusiikkia Vittulanjänkältä, Mikael Niemi

📖

Bonus ⭐ 

Tässä kohtaa olen tietoisesti vähän tylsä. Luin jälleen vuoden päätteeksi, nyt kolmatta kertaa Marcus Aureliuksen Itselleni: keisarin mietteitä elämästä. Kirja on parituhatta vuotta vanha mutta toimii edelleen hyvänä muistutuksena mm. siitä, että kannattaa keskittyä siihen mihin voi vaikuttaa ja kääntäen ei niin paljon siihen, mihin ei voi. Kirja on siitä hyvä, että siitä tuntuu nousevan jokaisella lukukerralla jotain uutta, sillä hetkellä omaan elämään ajankohtaista ajatusta. Tämän vuoden osalta alla pari esimerkkiä, jotka ovat molemmat kokeminen vs. tekeminen -pohdinnan äärellä.

 "Aamunkoitteessa, kun heräät vastahakoisesti, ole valmis sanomaan: "Herään tekemään ihmisen työtä." Kiukuttelenko minä siitä, jos lähden tekemään sitä, minkä vuoksi olen syntynyt ja minkä tähden minut on maailmaan saatettu? Vai tätäkö varten minut luotiinkin, että loikoilisin lämmittelemässä vällyjen sisässä? "Mutta kun tämä on nautinnollisempaa." Oletko siis syntynyt nauttiaksesi? Oletko ylipäänsä syntynyt tuntemaan vai toimimaan?"

"Mitä varten sinä olet syntynyt? Nautiskelemaan? Kokeile, kestääkö ajatus lähemmän tutkimuksen." 

 

Siinäpä pohdittavaa ja toimeenpantavaa tulevalle vuodelle.

📖📖📖

Hyvää vuotta 2023 ja lukuintoa!